Kullan ja hopean leimat

Pitoisuusleima

Kullan pitoisuusleima 585Kullan leimat: Suomessa yleisemmät kultapitoisuudet ovat 585 (14 karaattia) ja 750 (18 karaattia). Loppuosa korusta on seosmetalleja, yleensä hopeaa ja kuparia. Leima pyritään piilottamaan melko huomaamattomaan paikkaan. Ulkomailta ostetuissa kultakoruista voi pitoisuusleima puuttua kokonaan tai sitten kultapitoisuus on merkitty karaattimerkinnän lyhenteellä, esimerkiksi 14k tai 18k. Kullan värisessä korussa voi olla hopealeimoista tutut pitoisuudet, kuten 925 tai 830. Esine ei ole silloin kultaa, vaan kyseessä on kullattu hopeaesine. Kullan leimat pysyvät samoina oli kyseessä sitten kelta- tai valkokulta.

Hopean pitoisuusleima 925Hopean leimat: Hopean pitoisuus ilmoitetaan tuhannesosissa. Esimerkiksi esine jonka hopeapitoisuus on 925 tuhannesosaa tarkoittaa, että 92,5% seoksesta on puhdasta hopeaa. Leima on yleensä piilotettu melko huomaamattomaan paikkaan. Suomessa pitoisuusleima on aina 3-numeroinen luku. Ulkomailta ostettu hopeaesine voi olla merkitty pelkällä sterling tekstillä. Sterling-hopean pitoisuus on 925. Suomessa tyypillisin hopeapitoisuus uusille koruille on 925. Vanhemmassa kotimaisessa hopeassa pitoisuus oli tyypillisesti 813 ja 830.

Nimileima

NimileimaNimileima kertoo kuka esineen on valmistanut. Kuvassa on eri versioita Kalevala Korun nimileimasta. Nykyään nimileimat muodostuvat kolmen kirjaimen yhdistelmästä, esimerkiksi Caratian nimileima on CAR. Jos yritys on ehtinyt rekisteröidä ns. kuvioleiman ennen sääntömuutosta, niin yritys saa edelleen käyttää kuvioleimaa myös uusien korujen tuotannossa.

Design-leima: Design-leima yksilöi tuotteen suunnittelijan. Designleimassa on yleensä suunnittelijan tai tekijän nimikirjaimet tai koko nimi. Leima sijaitsee usein leimasarjan lopussa. Kaikki suunnittelijat eivät kuitenkaan signeeraneet koruja, esim. Elis Kauppi joka toimi Kupittaan Kullan taiteellisena johtajana ja suunnittelijana.

Tarkastusleima

TarkastusleimaHelpoin tapa tunnistaa esineen kotimaa on tarkastuleiman avulla. Jalometallin aitoudesta kertova tarkastusleima on tärkeä elementti jalometallikaupassa. Suomalainen tarkastusleima on sydämen muotoinen kruunuleima. Kruunuleima avulla voi olla varma, että TUKESin hyväksymä tarkastuslaitos on tutkinut tuotteen. Ruotsin leima on "kissan tassu" jonka sisällä on kolme kruunua.

Paikkakuntaleima

PaikkakuntaleimaPaikkakuntaleimoista on olemassa eri versioita, riippuen esineen valmistumisvuodesta. Kuvassa Turun leima joka on tyylitelty Å-kirjain. Helsingin paikkakuntaleima muistuttaa Helsingin kaupungin vaakunaa.

Vuosileima

VuosileimaVuosileiman kirjaimen ja numeron yhdistelmästä saa selville esineen valmistumisvuoden. Kuvassa oleva leima on vuodelta 1973. Lisätietoja vuosileimoista löydät täältä. Kullasta, platinasta ja palladiumista valmistetuissa kotimaisissa koruissa on yleensä vuosileima.